Nyt se on auki ja nyt se on kiinni

Joskus on niin paljon ideoita, ettei niitä ehdi toteuttaa. Olohuoneessamme oleva kaappi, joka sisältää käsityötarvikkeitani ja kirjoja, on odottanut verhoa ja tovin. Nyt sain käytyä Ikeasta hakemasta verhovaijerin ja mies kiinnitti sen hyllyyn. Nyt Ikean verho on peittänyt kaapin sisällön jo muutaman päivän ja jotenkin olkkari tuntuu kivemmalle, kun kaikenväriset kansiot, kirjat ja laatikot eivät hypi silmille. Kaapin päällä on tapetilla päällystetyt pahviset laatikot. Saa olla nyt noin, kunnes saamme tehtyä uuden kaapin ja ovet siihen.

 

Kuopion Matkuksen reissulla kävimme miehen kanssa myös Tigerissä, josta ostin tuollaisen pienen kaksoisämpärin. Viikonloppuna laitoin siihen kasvamaan rucolan. Väri on oikeasti enemmänkin kirkkaan violetti. Alkuviikosta kävin Tigerissä, jolloin ihastuin tuohon ämpäriin. Silloin violetin lisäksi oli ainakin keltainen ja vihreä, nyt oli enää jäljellä tämä yksi violetti. Ilmeisesti suosittu.

On meillä sisällä kasvamassa muutakin herkkua. Olen kasvattanut jo varmaan kuukauden ajan salaattikrassia. Se on toki aika voimakkaan makuista, mutta itse pidän sen mausta. Käytän salaattikrassia leivän päälle tai salaattiin. 

Itse en ole ollut vieläkään kovin kunnossa. Kuumeen takai en ole jaksanut paljoa. Toki yhtenä päivänä kävimme miehen kanssa asioilla, jonka jälkeen en enää jaksanut mitään. Mies lähti sitten yksin käymään vanhempiensa luona ja itse jäin lepäämään. Ruokaa oli kuitenkin tehtävä. Paistoin uunissa haukea siemenillä ja tomaattiuuniperunoita. Lisäksi hieman salaattia, jonka kruunasi maapähkinät ja rucolaa suoraan uudesta ruukustaan.

Vaikka olenkin ollut kuumeessa ja voimaton, olen silti jotakin jaksanut tehdä. Ainakin sellaisia asioita olen jaksanut nyt tehdä, jotka on jäänyt tekemättä, kun on ollut kaikkea muuta "järkevämpää". Eli nyt olen saanut valmiiksi sellaisia vähäpätöisempiä juttuja, enimmäkseen "koristeellisuutta". Ostin pienen punaisen kansion viime vuoden puolella Elävästä kauapsta 0,50 €:lla. Päätin laittaa sen vessaan pyykkiohje kansioksi. Tähän olen koonnut lehtileikeitä tahranpoistoista, marttaliiton Tunne tekstiilikuidut vihkosen (jonka sain vanhemmiltani kerran syntymäpäivälahjaksi) ja pesuohjelappuja. 

Tarkoituksena on laittaa kansioon myös ostettujen vaatteiden pesulappuja. Esimerkiksi sukkiin ei ole kiinnitetty pesulappuja. Joskus olen tietysti kirjannut tekstiilitussilla sukkaan sen pesuohjelman, jos se poikkeaa jotenkin perinteisestä esim. 60 pesu.

Ja lopuksi kuva jostakin vappuherkustamme, munkeista. Jaksoin tänään leipoa ja kuorruttaa munkkeja. Kaksi munkkia olen jo syönyt, yhden paistamisen aikana ja yhden kuorrutetun juuri äsken. Mies on vielä töissä, mutta häntä odottaa kasa munkkeja (toivottavasti) kun tulee kotiin.

 

Kevään lämpöilyä

Lämpömittarissa näyttää vielä näin illallakin melkein 17 lämmintä. Eikä enää aurinkokaan paista paljoa mittariin. Ei ulkona kuitenkaan kovin lämmintä ole, minun mielestä. Olen vieläkin pienessä kuumeessa. Pääsiäinen meni kuumeessa ja välillä on toki ollut kuumeettomia päiviä tässä kahden viikon aikana. Ilmeisesti on flunssaa. Ei siis ole muuta kuin kuumetta ja heikko olo, paljoa ei päivän aikana jaksa. Kohta on siis kaksi viikkoa ollut yli 38 lämpöä, joka on minulle jo melko kovaa kuumetta.

Pääsiäisenä kävimme omieni ja ukon vanhemmilla kylässä. Veimme myös kangaskoreissa suklaamunia. Viimeviikolla tekemistäni kangaskoreista kaksi on jo löytänyt kodin. Se isoin kukallisesta kankaasta tehty jäi meille, mutta ei ole vielä käytössä. Lauantai iltana innostuin tekemään uusia kangaskoreja, nyt suorakaiteen muotoisia. Netistä en löytänyt malleja kuin yhden, ja senkin englanninkielisenä. Tässä on mielestäni ihan hyvä englannin kielinen ohje kangaskoreihin. Tein yhden tämän mallin mukaan. Näytin ukolle tekelettäni ja ei kumpikaan oltu tyytyväisiä siihen että sen yläreunat näyttivät niin pyöreiltä. Päädyin ompelemaan sivukappaleisiin pienet saumat. Tämä auttoi pitämään kangaskorin hieman paremmin muodossaan.

Kangaskorin ohje: Jillian in Italy (pienin muokkauksin)

Vuorikangas: retro puuvillaa, Anttila

Korikangas: Ikea

Mies sitten kiinnostui ompelusta siihen malliin, että ”moitti” kaavaa ja sitä, että siinä on kaksi saumaa. Mietimme yhdessä kuinka kangaskorista voisi saada suorat reunat. Hän repi sitten minulle kirjekuoresta kaavan, jolla tein seuraavan mallin. Tässä se on pienoiskoossa.

Halusin saada melko tasakokoisen korin, joten mittasin ja leikkasin kankaista 15*15 kokoisen ”ristin”. Eli 15 cm on jokaisen sivun korkeus ja leveys ja tämä sisälsi saumanvarat. Ompelin pitkät saumat kiinni, jotta sain korin. Samoin tein vuorelle. Laitoin vuoren ja päällyskappaleet pikeat vastakkain ja ompelin kiinni yläreunastaan, jättäen pienen kääntöaukon. Käänsin korin oikein päin ja työnsin vuoren nätisti sisään ja ompelin kääntöaukon kiinni samalla kun ompelin yläreunaan tikkauksen.  Korit on kyllä pahuksen helppoja ja nopeita tehdä. Harmi etten muistanut kuvata sitä toista kangaskoriani, ennen kuin vein sen vanhemmilleni. Ehkä sitten joskus otan kuvan siitäkin.

 

Miehen sukulaiset ovat pian muuttamassa omaan omakotitaloonsa. Tietenkin jotakin on annettava kun menemme tässä kevään aikana siellä käymään. Ja tietenkin siinä on oltava jotain itse tehtyä. Kun tässä nyt on noita kangaskoreja tullut tehtyä, päädyimme tekevämme myös heillekin jonkinlaisen kangaskorin. Ja laitetaan jotakin sinne sisään. Tällä nuorella parilla on todella hyvä maku sisustuksessa, joten pitkään mietin millaiset kankaat laitan heidän kangaskoriin. Päätimme hankkia muutaman uuden kankaan. Parilla on kohta vuoden ikäinen tyttö, joten tietenkin tuparilahjassa täytyy hänetkin muistaa. Päätin tehdä ruokalapun tekstiilivahakangaasta, joten mies valitsi kodin ykkösessä punaisen kankaan. Tuo ruutukangas suunniteltiin laitettavan kangaskorin vuoreksi.

Nythän on muodissa pellava ja harmaa sävyt. Kaupat ja lehdet ovat täynnä pellavakankaisia tyynyjä, kangaskoreja ym. Myös tekstit ja numerot näyttävät olevan nykyään muotia. Etsin sitten netistä minkälaista tekstiä voisi painaa beigen väriseen kankaaseen, josta ompelisin pyöreän kangaskorin lahjaksi. Home sweet home alkoi sitten kuulostamaan kivalle tekstille koriin. Ovathan he muuttamassa omaan kotiin.

Olin joskus ostanut Ikeasta kangastussit ja nyt pääsin sitten niitä kokeilemaan. Kirjoitin ensin tekstin Wordilla. Tulostin ja piirsin ne leivinpaperille. Käänsin leivinpaperin toisin päin ja vahvensin viivoja. Sen jälkeen laitoin leivinpaperin kankaalle oikein päin ja jäljensin kirjaimet kankaalle. Aluksi kirjaimet eivät olleet kovinkaan vahvat, joten täytyi vahvistaa leivinpaperissa olevia kirjaimia. Sitten pääsin väritys puuhiin. JES.

   

Kuvakollaasissa ensimmäinen vasen esittää kangasta johon olen lyijykynälllä piirtänyt kuvat ja seuraavassa olen lopettanut värityshommani. Alapuolella vasemmalla on Ikeasta ostamani tussit. Seuraavassa kuvassa vasen on ensimmäinen kokeilukorini ja oikealla se versio joka lähtee uuteen kotiin. Vasemman puoleinen kori oli siis kokeilu. En ole aiempiin koreihin laittanut mitään vahviketta. Nyt laitoin jotain paksua huopaa sinne väliin. Mielestäni ei tullut kovin nätti, on kuin jokin vaippa. Vuoreksi laitoin äidilleni kerran tekemästäni tyynyliinasta jäänyttä ruusu kangasta.Lahjaksi menevään koriin laitoin ohkaista silitettävää kovikekangasta ja vuoreksi pyyhittävää ruutu tekstiilivahakangasta. Totesin tämän vesion jälkeen, että näilläkin kangasvaihtoehdoilla sai ihan tukevan korin. Seuraaviin koreihin voisi ehkä laittaa kahvat tai lenkin, josta sen voisi laittaa roikkumaan.

Se vasen, pienempi kori on siis jo meillä käytössä. Ruokapöydän takana on meillä eräs Ikean ovellinen kaappi, jonka päälle saimme kellon ja vitamiit. Jotenkin hylly näytti sotkuiselle, kun vitamiini purkit olivat irrallaan. Laitoin sitten ne tähän koriin, ihan kivan näköinen minusta keittiössä tuollainen kori. Muuten tuo kello on roskislöytö. Asuin silloin vielä yksin kerrostalo alueella ja vein kahden talon yhteiseen roskikseen roskia eräänä iltana. Säikähdin sitä tikitystä joka kuului jostakin roskiksesta, en tiennyt mistä. Näin sitten tämän kellon, joka oli laitettu pahvinkeräyslaatikkoon. Odotin muutaman tunnin, kunnes hain sen itselleni.

Heinäkoristeen noihin kangaskoreihin piirsin viime vuonna ostamastani lasten piirustuskirjasta. Viime vuonna olin niin innostunut taas kankaanpainosta ja etsiessäni sabluunoita netistä löysin erään suomalaisen blogin. Blogin kirjoittaja oli löytänyt tällaisen kirjan ja kehui, että siinä olisi monta sabluunaa. Yritin sitten pitkään etsiä piirustus kirjaa, jossa olisi sabluunoita. Menin suomalaiseen ja kyselin tällaisia sabluunakirjoja. En ollut varautunut seuraavaan kysymykseen, ”minkä ikäiselle” kirja olisi tulossa, jonka myyjä esitti. Niin. En kehannut sanoa että itselleni ja mihin käyttöön vaan muistin miehen serkun jolla oli silloin pian syntymäpäivät.

 

 
Kirjassa on tuon sabluunan ja kuvan lisäksi, monta hyvää sabluunaa. Olen jo suunnitellutkin muutaman käyttöä joihinkin töihini. Ehkä kankaanvärjäykseen tai tussien avulla.