Parempi myöhään kuin ei koskaan

Juu turhaan minä yritän lohdutella, olen hidas tekijä ja huono sisar. Veljelläni oli tosiaan kesäkuussa syntymäpäivät, samoin hänen vaimollaan. Kilometrejä välillämme on alle 90 km. Sain lahjat veljelle ja kälylle vasta syksyllä valmiiksi. Kortit olin tehnyt jo kesällä valmiiksi, mutta tein heille uuden yhteisen kortin, sillä tuntui hassulta onnitella näin myöhässä synttäreitä. (Tietenkään en muistanut ottaa kuvaa kortista) Lahjat olivat heille myöhästyneet synttärilahjat ja piristystä syksyyn. 

Veljeni lahjan olin saanut valmiiksi jo aiemmin (täällä postaus siitä), mutta hänen vaimonsa lahjan sain valmiiksi vasta syyskuun alussa. Pussukka on tehty myös veljeni antamista huonekalukangaspalasta. Sisällä on pyyhittävää ja pestävää tekstiilivahakangasta. Hipun pussukan ohjeilla. Eihän nuo tuolla ohjeella tehtävät pussukat ajallisesti paljoa vie, sitä ei vain aina saa itseään ompelemaan. Ja jotenkin tuo ohje on liian vaikea minun ymmärtää, ilmeisesti ohje on liian helppo. Olen tehnyt tuolla ohjeella jo pari kertaa pussukan, mutta aina olen törmännyt samaan ongelmaan vetoketjun kohdalla. Vetoketjun päät tulevat vuoren kautta ulos ja vuoressa ja ulkopuolella on vähän liian iso reikä. Joudun siis ompelemaan, kääntämään ja ratkomaan työtäni varmaan sen 5 kertaa (liioittelematta), kunnes saan sen näyttämään edes hieman paremmalta. Olen sitten joitakin kertoja tällä mallilla tehdessäni, ommellut sivusaumat kerralla vetskarin päältä, jolloin olen saanut nätimmän näköisen sivuilta. Vaikkakin vetskari välillä vähän pömpöttää sivuilta.

En kehannut antaa lahjaksi vain kemikaalipussukkaa. Kälylläni on korvissaan reiät, joten ajattelin tehdä hänelle korvikset. Netti, lehdet ja kirjat ovat pullollaan toinen toistaan nätimpiä korviksia naisille. En vain tiennyt mistä ne tekisi kälylleni. Löysin sitten kerran netistä englanninkielisiltä blogeilta korviksia jotka oli tehty tekokukista. Itselläni on niitä muovipussillinen täynnä ja niitä tulee vain harvoin enää käytettyä. On valmistujaisruusuja, kaunis kimppu erilaisia kukkia, narsisseja, joulutähtikimppuja. Etsin kassin ja aloin miettimään mikä näyttäisi kivalle korvassa ja valitsin riippuvaksi korvikseksi joulutähtikimpusta irronneesta osioista muutaman hieman samankokoisen terälehden. 

 

Muistin myös veljeni hankkineen reiät korviinsa, joten päätin tehdä hänellekin myös korvikset. Netissä ei ole kovinkaan paljon, jos yhtäkään itse tehtyä korvista miehille. Tai en osaa löytää sellaisia. Onneksi löysin kuitenkin yhden idean, nimittäin ruuvista korvis. Mies tuli tässä apuun, hän sahasi ruuvin poikki ja juotti sen nappikorvispohjaan kiinni.

 

 

Korvikset kiinnitin koristepapareihin. Rei’itin naskalilla paperiin pienet reiät, jotta korvikset pysyisivät siinnä kiinni. Kirjoitin dymolla myös pienen HANDMADE tekstin molempiin papereihin.

Halusin piristää veljeäni myös tuolla purkki-idealla, jota käytimme kesällä ukon veljen spiderman lahjaan (täällä postaus siitä). Purkeissa taisi olla ananasmurskaa jotka käytin salaatteihin kesällä. Aukaisin purkit kunnon tölkinavaajalla pohjasta, kumosin sisällön, pesin purkit ja kuivasin. Täytin sisällön karkeilla, paperiin kiinnitetyillä korviksilla ja serviettipaperilla. Purkkien pohjien liimaukseen käytin kuumaliimapyssyäni, jonka hankin vasta kesällä. tällä sai helpommin ja nopeammin purkkien pohjat kiinni. Edellisellä kerralla ukkoni käytti veljensä purkkiin erikeepperiä ja pahvia sisäpuolella. Kiinnitys oli selvästi hankalampaa ja kesti pitempään kuivua.

Etiketteihin käytin kälyni tykkäämää Betty Boob:ia, jonka löysin jostakin ja siirsin sen Wordiin. Veljeni ajattelin tykkäävän Spidermanista, joten etsin sellaisen. Muokkasin kuvat sopiviksi ja tulostin ne tarra-arkille. 

 (valitettavasti kuva on otettaessa "hieman" heilahtanut)

Salaisuuksien kaksio osa 2

Taas olen flunssan kourissa, mutta onneksi jaksan edes kirjoittaa ja lisätä kuvia. Tämä työ ja aihe on vähän tuoreempaa, kuin aiemmat. Miehen äidillä oli syntymäpäivät tässä menneellä viikolla ja sain tehtyä hänelle pienen lahjan ja kortin, tosin vähän myöhässä, mutta kuitenkin. Pussukan tein ja annoin eilissä iltana. Ainahan pussukoita tarvitaan. Pussukka oli leveimmältä kohdaltaan noin 20 cm pitkä ja noin 15 cm korkea.

Pussukka on tehty Hipun ohjeella. Nyt pussukan teko oli helpompaa ja nopeampaa. Päällisenä on veljeltäni saamaa turkoosia huonekalukangasta, joka on anopin lempiväri. Sisävuoreksi laitoin Ikeasta ostettua tekstiilivahakangasta. Kuvassa kankaan sävy näyttää jostain syystä enemmän siniseltä, mutta oikeasti se on turkoosimpi.

Korttiin käytin kirjain leimasimia, timatteja, pitsipaperia ja tekstillistä kuviopaperia. Valmis kortti näytti jotenkin valjulle, joten rei'itin alareunaan pieniä kukkia Fiskarsin rei'ittimellä. Lisäsin vielä perhosen tähänkin korttiin.

Salaisuuksien kaksio

Meidän perheen lokakuu on täynnä syntymäpäiviä ja siksi tämä kuu on kuin joulunaikaa lapsena. Ukon ja minun syntymäpäivät ovat alkukuusta melkein peräkkäisinä päivinä sekä anoppini syntymäpäivät ovat heti perään.

Koska ukon synttärit on jo olleet, voinkin paljastaa mitä tällainen paketti sisälsi. Syyskuun lopussa kävin ostoksilla Kirjapörssissä Varkaudessa ja hankin ukolleni lahjaksi pientalon käsikirjan. Asumme rivitalossa, mutta saahan sitä haaveille joskus omistavansa omakotitalon. Tämä kirja oli aivan ihana ja auttaa kyllä melko monessa asiassa.

Ukko tykkäsi kirjasta todella paljon. Synttäri aamun hän luki sitä pitkän aikaa. Itsekin luin kirjaa siinä samalla ja tajusin kuinka hyvin kirjassa onkaan kuvattu monet asiat esimerkiksi kosteusvauriot ja salaojitus.

Olin Jyväskylässä käydessämme hankkinut hänelle t-paita kankaan ja sain tehtyä sen salassa melko hyvin. Tosin ukko ihmeteli kun ruokapöytä oli tavallista siistimpi, sillä leikkasin kankaat siinä. Niin ja pari kertaa ukko yllätti minut tulemalla kotiin vähän liian aikaisin. Olen minäkin eukko, kun olen "vihainen" kun ukko tulee kotiin vähän aiemmin.

Paidan ollessa ukon päällä, en ehtinyt ottamaan kuvaa. Pari paitaa olen ukolle tehnyt ja siitä olen nyt iloinen, että paita oli oikeamman kokoinen. Kaula-aukko olisi tosin saanut olla vähän suurempi. No onneksi kangasta on vielä jäljellä, joten on mahdollista korjata kaula-aukkoa. Ajatuksissani oli teko vaiheella tehdä hihansuihin ja kaula-aukkoon mustat kaitaleet, mutta ajan säästön vuoksi tein ihan normaalin paidan.

Halusin  tehdä ukolleni itse kortin, mutta mielestäni on niin vaikeaa keksiä kortteihin ideoita miehille. Kaikki kaupoissa myytävät koristeet ja papertit ovat hyvin naismaisia kukkaiskuvioineen, röyhelöineen, pitseineen  ja timantteineen. Jotenkin tuollaiset ei sovi oikein mielestäni miehille. Tällaisen kortin sain kuitenkin väkerrettyä ukolleni.

Leikkasin korttipohjan valkoisesta kartongista, jonka kanteeen liimasin puuaiheisen koristepaperin. Valkoista narua olen liimanut hieman sieltä täältä kiinni paperiin ja narun päälle laitoin liimatyynyillä perhosia. 

Sisälle liimatut kuviopaperit ovat samoja kuin kannessa. Tabermanin runon löysin netistä.

Syntymäpäiviämme juhlimme yhtenä viikonloppuna. Ukko teki suuremman osan tarjottavista. Alla on ukon tekemä täytekakku, jossa täytteenä oli omena- ja mansikka hilloa sekä kermaan sekoitettua mascarponejuustoa. Reunoille hän pursotti kermaa ja päälle omenahillon ja mascapanonen päälle hän sulatti daim suklaata. Noita kuplia ei näkynyt enää tarjottavassa kakussa.

Päiväkahvilla tarjosimme täytekakun lisäksi  muffinssivuuissa suklaalevite omenahillo pullia ja eräästä keksi kirjasta tehtyjä suklaa lähteitä.

13 lokakuuta

Meidän perheen lokakuu on täynnä syntymäpäiviä ja siksi tämä kuu on kuin joulun aikaa lapsena. Ukon ja minun syntymäpäivät ovat alkukuusta melkein peräkkäisinä päivinä sekä anoppini syntymäpäivät ovat heti perään. Hieman myöhässä nyt tätä kirjoittelen, mutta silti on ihana muistella syntymäpäivä reissuani.

Ukkoni on pitänyt ansaittuaan kesälomaa nyt kohta kaksi viikkoa ja lomaa oli vielä jäljellä syntymäpäivänikin aikaan. Päätimme lähteä syntymäpäiväni retkelle Outokumpuun. Halusimme käydä mm. museossa ja näin siellä olevan myös frisbee heitto alueen.

Itse olen käynyt Outokummun museo alueella kahdesti. Ensimmäisen kerran kävin vanhempieni ja serkkuni kanssa Vuorenpeikonmaassa ja myöhemmin kävimme luokkaretkellä siellä. Ennen reissua muistimme lapsille suunnatun alueen olevan Peikonmaa, ja ilmeisesti siitä syystä ei löytynyt mitään tietoa onko alue vielä voimassa.

Säätiedotukset olivat näyttäneet aurinkoista säätä sille päivälle, mutta toisin kävi. Jo matkalla Tuusniemen kohdalla pilvet päästivät ensimmäiset vesipisaransa tuulilasiin. Naurettavinta tässä oli se, että kesällä mennessämme Ilomantsiin juhliin alkoi satamaan myös Tuusniemen kohdalla. Onneksemme Outokummussa oli vain harmaa sää ja välillä vain ripsi vettä.

Kaivosmuseossa oli kaivoskäytävien lisäksi myös muita näyttelyitä. Näyttelyissä kerrottiin mm. kaivosalueen ja yhteisön muodostumisesta. Yhdessä tilassa oli myös huone jollaisia kaivosperheiden kodit olivat olleet alueella.

Näyttelyissä kerrottiin elämästä kaivosalueella ja muun muassa hevosista kerrottu teksti oli mieleenpainuva.

Kaivosmuseossa oli hieman viileää ja märkää, sillä katosta tippui koko ajan vettä.

 

Museo nähtävyyksien lisäksi ehti hieman hassuttelemaan ja pusuttelemaankin.

Turvallisuus ennen kaikkea, varsinkin kaivoksissa. Toisaalta otimme kypärät käyttöön vasta toisessa päässä ja tulimme takaisin museon pääovelle ne päässä ja palautimme siihen käytön jälkeen. Syksyn vuoksi museo tiloissa olevat ravintolat olivat jo kiinni, eikä museokäytävistä päässyt läpi.

Ei taida tällä pyörällä päästä enää kovin pitkälle?

Ulkonakin oli paljon nähtävää ja löysimme myös frsibeegolf radan, joka osoittautui melko rankaksi.
 

 

 

 

Rakkaalta ukoltani sain lahjaksi kortin ja kynttilän jalat sekä seuraavana päivänä uusimman Suuri käsityö lehden, jonka mukana tulikin myös aiemmin ilmestynyt lehti. Oli ihana päivä ja reissu.