perjantai 17. lokakuuta 2014

13 lokakuuta



Meidän perheen lokakuu on täynnä syntymäpäiviä ja siksi tämä kuu on kuin joulun aikaa lapsena. Ukon ja minun syntymäpäivät ovat alkukuusta melkein peräkkäisinä päivinä sekä anoppini syntymäpäivät ovat heti perään. Hieman myöhässä nyt tätä kirjoittelen, mutta silti on ihana muistella syntymäpäivä reissuani.

Ukkoni on pitänyt ansaittuaan kesälomaa nyt kohta kaksi viikkoa ja lomaa oli vielä jäljellä syntymäpäivänikin aikaan. Päätimme lähteä syntymäpäiväni retkelle Outokumpuun. Halusimme käydä mm. museossa ja näin siellä olevan myös frisbee heitto alueen.

Itse olen käynyt Outokummun museo alueella kahdesti. Ensimmäisen kerran kävin vanhempieni ja serkkuni kanssa Vuorenpeikonmaassa ja myöhemmin kävimme luokkaretkellä siellä. Ennen reissua muistimme lapsille suunnatun alueen olevan Peikonmaa, ja ilmeisesti siitä syystä ei löytynyt mitään tietoa onko alue vielä voimassa.
Säätiedotukset olivat näyttäneet aurinkoista säätä sille päivälle, mutta toisin kävi. Jo matkalla Tuusniemen kohdalla pilvet päästivät ensimmäiset vesipisaransa tuulilasiin. Naurettavinta tässä oli se, että kesällä mennessämme Ilomantsiin juhliin alkoi satamaan myös Tuusniemen kohdalla. Onneksemme Outokummussa oli vain harmaa sää ja välillä vain ripsi vettä.



Kaivosmuseossa oli kaivoskäytävien lisäksi myös muita näyttelyitä. Näyttelyissä kerrottiin mm. kaivosalueen ja yhteisön muodostumisesta. Yhdessä tilassa oli myös huone jollaisia kaivosperheiden kodit olivat olleet alueella.




Näyttelyissä kerrottiin elämästä kaivosalueella ja muun muassa hevosista kerrottu teksti oli mieleenpainuva.


Kaivosmuseossa oli hieman viileää ja märkää, sillä katosta tippui koko ajan vettä.



Museo nähtävyyksien lisäksi ehti hieman hassuttelemaan ja pusuttelemaankin.



Turvallisuus ennen kaikkea, varsinkin kaivoksissa. Toisaalta otimme kypärät käyttöön vasta toisessa päässä ja tulimme takaisin museon pääovelle ne päässä ja palautimme siihen käytön jälkeen. Syksyn vuoksi museo tiloissa olevat ravintolat olivat jo kiinni, eikä museokäytävistä päässyt läpi.


Ei taida tällä pyörällä päästä enää kovin pitkälle?



Ulkonakin oli paljon nähtävää ja löysimme myös frsibeegolf radan, joka osoittautui melko rankaksi.
 


 




Rakkaalta ukoltani sain lahjaksi kortin ja kynttilän jalat sekä seuraavana päivänä uusimman Suuri käsityö lehden, jonka mukana tulikin myös aiemmin ilmestynyt lehti. Oli ihana päivä ja reissu.
  

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti