Oon fiiliksissä...

Se on kyllä nyt soinut päässäni tuo suomalainen kappale. Taisi olla Diandraa ja Cheekkiä. Tuo kappale kyllä jäi ainakin tuolta osalta hyvin päähän, muuta en muistakaan laulunsanoista. Muutenkin olen kyllä ihan fiiliksissäni keväästä, aurinkoisesta säästä, takapihasta. Takapihasta ehkä ihan eniten, sillä ukko on saanut patiota eteenpäin. puut hankittiin äitienpäiväviikonloppuna, ja nyt viikonloppuna hän on ottanut maata pois pation alueelta. Takapihalla oli terassikiviä, jotka kaivettiin ja siirrettin pois palkeilta, jolle patio kootaan. Kyllä sitä naapurit taisivat kyllästyä meidän päihin, sillä kurkimme jatkuvasti naapurien takapihoille, jotta saamme vähän mallia. 

Ostimme äitenpäivä viikolla kaksi pylvästuijaa, jotka olivat siitä asti varastossa isoissa ruukuissa. Lauantaina saimme ne vihdoin istutettua niihin ruukkuihin. Kun katselin niitä ruukuissa, aloin kyllä olla ihan fiiliksissä meidän tulevasta takapihasta. Aivan ihanaa. Tällä hetkellä puut ovat olohuoneessamme (kuvassa alhaalla) ja vitsailimme että voisimme tehdä ihan metsän sinne. Tai viidakon ja leikata aina aamuisin tie makkarista keittiöön viidakkoveitsellä ja lentää liaanilla paikasta toiseen.. Joo, nyt alkaa jutut vähän laukata.

Toki tässä on vielä töitä mm. sen takapihan pation kanssa, mutta myös kasvien kanssa. Emme ole kylväneet mitään vielä. Siemenistä meinataan kylläkin kasvattaa ainakin porkkanoita. Salatit varmaan ostetaan kaupasta ja laitetaan se kasvamaan takapihalle. mutta ennen kaikkea, ennen kuin mitään voi laittaa kasvamaan, täytyy kootaa uudelleen se kasvipuutarha. Se odottaa varastossa osissa. Samoin se revennyt suojamuovi odottaa korjaajaansa. Nyt on ehkä idea miten sen korjaan, mutta se pitäisi saada sisälle katsottavaksi kuinka iso se repeämä oli ja oliko se sauman myötäisesti vai ihan kunnon repeämä. Ei ihan omaan muistiin kannata luottaa.

Koska sunnuntait ovat ainakin itselläni lepopäiviä, aloin katselemaan kirjoja kirjahyllystämme. Tein ruokaa ukon veljelle ja isälle, jotka tulivat auttamaan ukkoa takapihan rakentamisessa. 

Kuvassa on takapihamme lauantai iltana ennen saunaa, sen jälkeen kun pihakivet on kannettu aivan takapihan reunaan. Maata on kaivettu entisen ruohoalueen alta oikeasta reunasta muutaman sentin verran. 

Nopeasti nuo ukot sitä rakensivat. No ainahan se onnistuu nopeasti jos on hyvä alkusuunnitelma ja monta ahkeraa työmiestä. Minä istuskelin sisällä kirjojen kanssa ja kirjoitin tätä tekstiä. Käteeni osui vanhemmiltani saatu kirja, puutarhasta pöytään. 

He olivat ostaneet sellaisen kirjan itselleen ja olin itsekin ihastunut siihen. Kun kuulin hinnaksi n. 10 € innostuin siitä itsekin, pyysin jos vanhemmat näkevät sitä kirjaa vielä Varkauden Kirjapörssissä ostaisivat yhden meille. toki jos hinta on edullinen. Saimme sellaisen sitten tässä kevät talvella, kevät piristykseksi. Ja sitä se on ollut. Se on kylläkin tarkoitettu lapsille ja nuorille, mutta siinä on niin hyvin kerrottu kaikki istuttamisesta nostamiseen. Runsaat kuvat ja ruokaohjeetkin tuotteista auttavat ja innostavat kasvattamaan.

Tuo mustikkapensas kyllä kiinnostaisi. Vanhemmillani on monta mustikkapensasta ja marjat ovat todella hyviä. Ja ihaninta on ettei tarvitse huonolla selällä kyykkiä niitä. Tuo kirja antoi ihan uuden vinkin ja innostuksen, sillä siinä neuvottiin mustikkapensaan istuttamista ruukkuihin. Voikun olisi ihanaa kävellä ulos patiolle ja ottaa mustikoita suuhun. Voihan se olla että yksi sellainen mustikkapensas tulee joskus meidän takapihalle ruukkuun.

Tosiaan viikolla tein kaksi sisustussydäntä ja tässä ne ovat. Kangastussein tehty sydän on meillä jo käytössä. Tekstinä on tosiaan Always kiss me goodnight. Löysin mukavan paikan sille makkarissa sängyn päällä olevan peilin nurkasta. Ukolle näytin tekelettäni niin hän antoi suukon sille tyynylle. Niinhän siinä lukeekin. ;)

Tämä pitstein, napein ja koristenauhoin koristeltu sydän lähtee ukon serkulle. Sitten kun saamme aikaiseksi soitettua ja kysyttyä joko saa tulla käymään.